
Tutkimuksia
Oulankajoen vesistössä, Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin, elää luonnonvaraisesti lisääntyvä ja perimältään omanlaisenaan säilynyt vaellustaimenkanta. Sellaiset ovat käyneet harvinaiseksi, ja myös Oulangan taimenen kanta on taantumassa hälyttävästi.
Kannan tilaan vaikuttaa yhtäältä kudun onnistuminen ja jokipoikasten selviytyminen Suomen puoleisilla jokialueilla, toisaalta nuorten kalojen mahdollisuudet saavuttaa sukukypsyyskoko syönnösalueillaan Venäjän järvissä. Tarvitaan suomalais-venäläistä yhteistyötä, jotta taimenkanta saadaan käännettyä kasvuun ja paremmin virkistyskalastusta kestäväksi.
EU:n Karelia ENPI CBC -ohjelma rahoitti vuosina 2013–2014 hanketta, jossa kehitettiin suomalais-venäläistä yhteistyötä Oulankajoen vesistön vaellustaimenkantojen kalastuksen ja hoidon saattamiseksi kestävälle pohjalle. Työtä johti Suomen Metsähallitus. Hankekumppaneita olivat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (nyk. Luonnonvarakeskus), Venäjän Pohjoinen Kalantutkimuslaitos ja Oulun yliopiston Thule-instituutti. Työhön osallistuivat myös Paanajärven kansallispuisto, Kuusamon kaupunki ja kaikki taimenkannan elinalueella toimivat osakaskunnat.
Suomen ja Venäjän rajalla sijaitsevassa Oulankajoen vesistössä elää yksi Euroopan viimeisistä luonnonvaraisista järvitaimenkannoista. Metsähallituksen johtama Karelia ENPI CBC -ohjelman hanke ”Saving our joint treasure: sustainable trout fisheries for the transborder Oulanka River system” teki Oulankajoen vesistöön vuonna 2013 jokikalastusluvan ostaneiden parissa Suomessa ja Venäjällä kyselytutkimuksia, joista saatua tietoa hyödynnetään kehitettäessä vaarantuneen taimenkannan kalastusta nykyistä kestävämmiksi.
Tässä raportissa esitetään hankkeen kalastajakyselyiden keskeiset tulokset ja johtopäätökset. Erityisesti vertaillaan Paanajärven kansallispuistossa tehdyn kyselytutkimuksen tuloksia Suomen puolelta saatuihin tuloksiin. Tarkastelun kohteena ovat alueelle kalastamaan tulon syyt, kalastajien rahankäyttö eli aluetaloudellinen merkitys, näkemykset parhaista keinoista suojella vesistön kalakantoja sekä kalastuksen ja taimensaaliin määrä.
Rajanylisen yhteistyön aloittamisen lisäksi hanke tuotti tietoa vesistön taimenkantojen nykyisestä tilasta ja vaelluskäyttäytymisestä, aluetaloudellisesta merkityksestä ja kalastuspaineesta. Alla on tiivistettynä kertynyttä tutkimustietoa. Hankkeen päättymisen jälkeen sivustolla julkaistaan uutisia rajanylisen yhteistyön etenemisestä ja taimenkantojen elvytystoimenpiteiden toteutumisesta.
Oulangantaimen.fi kannustaa kalastuksen harrastajia omalla toiminnallaan varmistamaan, että tulevillakin kalastajapolvilla on mahdollisuus narrata villejä taimenia Koillismaan ja Venäjän Karjalan komeissa jokimaisemissa.
Lähde:
Jokikalastus Oulankajoen vesistössä 2013 – Oulangan taimenhankkeen kalastajakyselyiden tuloksia
Wendelin Terhi, Nikula Raisa, Karjalainen Timo P.
Metsähallitus , Vantaa , 2015
Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 217
Ulkoasu: 42 s.
Kieli: suomi
Muut kieliversiot: venäjä
ISSN-L: 1235-6549
ISBN: 978-952-295-111-3 (pdf)
Taimenen tarina
Järvitaimenen tarina on kulttuurien kohtaamisen tarina. Taimenen elämä riippuu siitä, mitä sen syntymäjoilla ja kasvujärvillä tehdään ja kuka sitä tekee. Asiaa on tutkittu paljon. Tutkimusten yhteydessä on etsitty ratkaisuja, mutta Suomen puolelle kutemaan nouseva taimenkanta on vuosi vuodelta pienentynyt. Se on kohta katoamassa, kuolemassa sukupuuttoon. Venäläiset ja suomalaiset viranomaiset ja kalatutkijat ovat yhdessä selvittäneet asiaa. Tehdyistä tutkimustuloksista keskustellaan ja niitä analysoidaan. Kaikkien tavoite – pelastaa järvitaimen – tulee esille, vaikka on erilaisia painotuksia asian ratkaisemiseksi. Suomalainen tukija ja Metsähallituksen edustaja kertovat oman näkemyksensä taimenkannan säilyttämisestä tulevaisuudessa.
Oli miten oli, taimen on pelastettava. Se on osa katoavaa luontoa niin Venäjän kuin Suomenkin puolella. Se on kansainvälisesti arvokas kalakanta, jollaista on vaikea muualta löytää. Järvitaimen tuo kalastajat Oulangan vesistöalueen kuuluisien jokien rannoille ja järville, mutta nyt olisi maltettava sekä Venäjän että Suomen puolella niin, että kalastajatkin osallistuisivat kalakannan säilyttämiseen omalla toiminnallaan.